Uutisen päiväys

15.9.2008← Takaisin

Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos

    Onko tulevaisuuden Suomi vain pyöräilyä, purjehdusta, golfia ja sauvakävelyä? Mitä ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaiseen liikuntaan ja miten siihen pitäisi tai voidaan varautua? Siinä muutama kysymys, joihin etsittiin vastauksia SLU:n järjestämässä ”Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos” -seminaarissa.

    Ilmastonmuutos on täällä tässä ja nyt, se lienee yleisesti hyväksytty tosiasia. Miten ja millä vauhdilla se etenee, on kuitenkin äärimmäisen vaikeasti ennustettavissa. Ilmastonmuutoksen faktoihin kuulijoita perehdytti Ilmatieteenlaitoksen ryhmäpäällikkö Ari Venäläinen. Hänen mukaansa tulevaisuuden ilmaston ennustamisen tekee vaikeaksi se, että ilmasto vaihtelee luonnostaankin, mittaamiseen liittyy epävarmuuksia ja ihmiskunnan tulevista päätöksistä ei ole tietoa. Maailmanlaajuisesti kehitellään ilmastomalleja, joilla tulevaisuutta pyritään ennakoimaan. Ilmastomallien pohjaksi joka tapauksessa tiedetään mm., että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ihmiskunnan toimesta ja se on nyt korkeampi kuin 650 000 vuoteen. Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74°C vuodesta 1906 ja 0,65°C viimeisen 50 vuoden aikana. 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Venäläisen mukaan ilmastonmuutokseen liittyy epävarmuutta, mutta moni asia on jo varmaa. Maapallon ilmasto tulee muuttumaan tämän vuosisadan aikana hyvin todennäköisesti enemmän kuin 1900-luvulla. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvun pysähdyttyäkin ilmasto lämpenee ja valtameren pinta kohoaa vielä vuosisatoja. Päästöjen rajoittaminen ei enää pysäytä ilmastonmuutosta, mutta hidastaa ja rajoittaa sitä, mikä helpottaa sopeutumista.

    Kun ilmastonmuutoksessa eniten lämpenevät mantereet ja pohjoinen napa-alue, se merkitsee Suomen kohdalla sitä, että eniten lämpenevät talvet ja vähiten kesät. Suomessa sademäärät kasvavat ympäri vuoden, vähiten kesäisin. Lämpötilan kohotessa lumipeitepäivät harvenevat ja lumiraja nousee pohjoista kohti.

    Hiihtourheilun kannalta haasteet tulevat olemaan suuret. Juuri nyt on aika ruveta etsimään niitä toimenpiteitä, joilla päästöjen pystytään vähentämään, jotta jokainen omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että päästöjen määrää saadaan pienemmäksi - jotta muutokseen ehdittäisiin varautua.

    Ympärivuotisuutta ja lumen säilöntää

    Muutokseen varautumisen kannalta ilmastonmuutosta käsittelivät Snowpoliksen projektipäällikkö Perttu Huusko ja SHL:n edustajana Reijo Jylhä.

    Huuskon mukaan ilmaston lämpeneminen on valtava haaste hiihtokeskuksille ja hiihtolajien välineteollisuudelle. ”Ennusteiden mukaan esimerkiksi Saksan Alppien hiihtokeskuksista 60 % on uhan alla. Alempana kuin 1500 metrissä sijaitsevien keskusten lumipäivät vähenevät 40 %. Kun hiihtokauden pituuden kriittiseksi pisteeksi lasketaan 100 vrk, haasteet ovat suuret.” Kysymys on miljardien liikevaihdosta, jonka pelastamiseksi etsitään selviytymisstrategioita. ”Ympärivuotisuus, monipuolisuus ja integraatio matkailun ja urheilu- ym. välineteollisuuden kanssa ovat esille nousseita kehityskohteita.”

    Vuokatti on toiminut lumen säilönnän uranuurtajana Suomessa. Neljän vuoden aikana on saatu paljon hyviä kokemuksia. Reijo Jylhä selvitti niitä ja kertoi Vuokatissa tälle kaudelle olevan valmiina 25 000 kuutiota lunta ja hiihtokausi päästään jälleen aloittamaan 1.10. klo 10.

    Käyttökustannukset huomioon urheilupaikkoja suunniteltaessa

    Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos -seminaarissa TKK:n rakentamistalouden laboratorion edustaja, dosentti Arto Saari selvitti tutkimusta, jolla erilaisten jo olemassa olevien liikuntapaikkojen (liikuntahalli, harjoitusjäähalli, uimahalli, tekojääkenttä, lämmitettävä jalkapallokenttä, kuntorata) elinkaarta ja sen ympäristövaikutuksia oli tutkittu. Tutkimuksessa todettiin, että rakennusten käytön aikainen energian kulutus aiheuttaa pääosan rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilidioksidi-, rikki- ja eteenipäästöistä. Tämän vuoksi Saari korosti suunnitteluvaiheen tärkeyttä. ”On tärkeätä jo suunnitteluvaiheessa huolehtia siitä että rakennus kuluttaa kohtuullisesti energiaa.”

    Suosituksina tutkimuksen perusteella todettiin:
    - Huolellinen tilamitoitus: vältetään turhia tiloja
    - Rakennusten ja tilojen sijainti: lähelle asutusta ja joukkoliikennettä
    - Tilojen käyttöasteen pitäminen korkealla (palvelujen tarpeen kartoitus; liikuntapaikkojen sijainti asutuskeskuksessa)
    - Rakennuksen ilmanvaihto: ilmanvaihdon mitoitus ja käyntiajat tarpeen mukaisiksi: Ilmanvaihtoon korkean hyötysuhteen LTO
    - Vanhojen rakennusten vaipan lisälämmön eristäminen ja tiivistäminen
    - Kohtuulliset lämpötilat sisällä ja allasvesissä
    - Lauhdelämmön tehokas hyötykäyttö (jäähallit)
    - Käytettävän energian valinta: suositaan uusiutuvia polttoaineita.

    Peruskorjaushankkeilla parempaa energiatehokkuutta

    TKK:n tutkimustulosten kanssa ”yhteen ääneen” puhui myös VTT:n tutkija Ari Laitinen, jonka teema oli: ”Peruskorjaushankkeilla parempaa energiatehokkuutta”. EU:n ilmastositoumusten myötä on tullut uusia energiansäästöä koskevia määräyksiä: Rakennusmääräykset tiukentuvat jatkuvasti vuodesta 2008 alkaen ja energiaa kuluttaville laitteille asetetaan hyötysuhdevaatimuksia ja edellytetään energiamerkintää. Korjausrakentamisessa on luontevaa tavoitella uudisrakentamisen tasoa vaikka energiankulutus ei ohjata viranomaismääräyksin. Samalla on energian tuotantosektorilla tapahtumassa mullistuksia - öljyvarat hupenevat, mistä seurauksena energian hinnat nousevat.

    Laine luetteli korjausrakentamisen
    Energiankulutuksen vähentämiskeinoina mm.
    1. Lämmitysenergiatarpeen vähentäminen
    - lämpö- ja kosteusolosuhteiden hallinta
    * taso
    * käytönmukainen ohjaus
    - ilmanvaihdon hallinta
    * tarpeenmukainen ohjaus
    * lämmöntalteenotto
    - vaipan lämpöhäviöiden hallinta
    * lisäeristys
    * uudet ikkunat
    - lämpimän käyttöveden kulutuksen hallinta
    * kalusteiden vesivirtojen hallinta
    - käytön ulkopuolisen ajan energiankulutuksen hallinta

    2. Lämmöntuottojärjestelmän tehokkuus
    - sähkölämmitys
    * kehittyneet säätö- ja ohjausjärjestelmät
    * käytetään ”norppasähköä”
    - öljylämmitys
    * hyvä hyötysuhde
    * kondenssikattila varauksiin
    * biopolttoöljyn käyttö
    - lämpöpumpputekniikat (maa-, kallio-, ulkoilma-, poistoilma)
    * hyvä hyötysuhde (lämpökerroin)
    * oheislaitteiden (pumput, puhaltimet) pieni sähkönkulutus
    - kiinteän polttoaineen laitokset
    * hyvä hyötysuhde

    - KAIKISSA JÄRJESTELMISSÄ HYÖDYNNETÄÄN MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ
    * aurinkolämpö
    * tuulienergia
    * lauhde-energia

    3. Käyttö ja huolto
    - kulutuskäyttäytyminen ja -tottumukset
    - järjestelmien säädöt ja ohjaukset
    - järjestelmien kunto ja toiminta

    Sähkönkulutuksen vähentämiskeinoina
    - Peruskorjauksen yhteydessä voidaan sähköenergiankulutukseen vaikuttaa
    * valitsemalla vähän sähköä kuluttavia laitteita (pumput, puhaltimet, valaisimet
    ja lamput, toimistolaitteet ym.)
    * kehittyneillä sääntö- ja ohjausratkaisuilla (esim.taajuusmuuttajat, ajastiemet
    ja läsnäoloanturit valaistuksessa, vakiovalojärjestelmä)
    * laiteryhmittelyllä (esim.valaistus)