Honkavuori, “reppumäestä” hiihdon SM-kisojen areenaksi – Pitäjän yhteisellä tahtotilalla ja ponnisteluilla tavoitteista tehtiin totta
Pyhäjärven Lamminaholla sijaitseva, Suomen parhaimmistoon kuuluva Honkavuoren hiihto-, ulkoilu- ja tapahtumajärjestämiskeskus, on pitkän ja määrätietoisen suunnittelu- ja kehittämistyön tulosta. “Yli kahdeksankymmentä vuotta sitten laskimme koulumatkoilla siellä repuilla mäkeä. Mäki oli suosittu ja siellä viihdyttiin myöhään iltaan”, kertoilee eräs paikallinen ikäihminen.
Lamminaholaiset ovat aina olleet liikkuvaa väkeä ja näin ollen on varsin luonnollista, että myös urheiluseuratoiminta on ollut aktiivista. Lamminahon Ahto, joka aluksi toimi Pyhäjärven Pohdin alaosastona, perustettiin 1959. Ahto on ollut keskeisessä roolissa liikunta- ja ulkoilualueen kehittämisessä. Omaksi seurakseen Ahto irtautui vuonna 1996.
Honkavuorella on kaunis ja vaihteleva maasto, se sijaitsee E75 -tien välittömässä läheisyydessä ja se on mukavan matkan päässä kaupungin keskustasta, joten paikka on mitä mainioin koko pitäjää ajatellen. Tavoitteena on ollut saada paikkakuntalaisille monipuolinen ulkoilu-, harrastus- ja tapahtumakeskus vuosikymmeniksi eteenpäin ja siinä on onnistuttu.
Hiihto- ja ulkoilukeskuksen alue oli alun perin tielaitoksen varikkoaluetta. Pikkuhiljaa maanomistajien ja tielaitoksen kanssa neuvottelemalla sekä Pyhäjärven kaupungin avustuksella Honkavuoren aluetta päästiin kehittämään ja rakentamaan.
Ensimmäiset Honkavuoren hiihdot järjestettiin maamiesseurantalolla jo 1957. Pitäjänmestaruushiihdot Honkavuorella hiihdettiin ensimmäistä kertaa 1962.
Vuonna 1974 alueelle rakennettiin pururata ja 1979 saatiin ensimmäinen valaistu kunto-/hiihtolatu, joka oli mitaltaan 1,5 kilometriä. Vuonna 1995 valaistua latua jatkettiin 5 kilometrin mittaiseksi. Kolme vuotta myöhemmin alue siirtyi vuokrasopimuksella Lamminahon Ahto ry:n hallintaan ja uuden huoltorakennuksen suunnittelutyöt aloitettiin seuraavana vuonna. Honkavuoren sydän, Hiisitupa valmistui 1999.
Ensimmäiset hankerahoitteiset kehittämis- ja rakennustoimet aloitettiin 2001 ja siitä eteenpäin infrastruktuuria on määrätietoisesti suunniteltu ja rakennettu. Yksi ensimmäisten hankkeiden vauhdittajista oli 2003 järjestetyt nuorten SM-hiihdot. Honkavuorella hiihdettiin myös yleisten sarjojen SM-kilpailut 2007 ja Suomen Cupin kisat 2015. Viime vuonna Suomen Cupin kisat jouduttiin valitettavasti koronatilanteen vuoksi perumaan.
Viimeisimmät hankkeet, Ikihonka I ja II, ovat olleet isoja hankkeita, ja tähdänneet alueen nostamiseen yhdeksi Suomen parhaimmista hiihto-, ulkoilu- ja tapahtumakeskuksista. Honkavuorella on näiden hankkeiden tiimoilta korjattu valaistusta ja rakennettu esimerkiksi alikulkuputki, jotta kisoja seuraavan yleisön on turvallista liikkua. Pysäköintialueita on rakennettu lisää, myös se lisää alueella liikkujien turvallisuutta. Lisäksi tulossa on kokonaan uusi frisbeegolfrata ja kuntoportaiden rakennus on jo aloitettu. Latuprofiileja on levennetty ja valaistukset uusittu. Nyt ladut täyttävät Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n tyyppihyväksynnän ja näin ollen mahdollistavat myös arvokisojen järjestämisen.
Honkavuorelle rakennettiin 2020 uusi, helposti käyttötarkoituksen mukaan muunneltavissa oleva tennis- ja huoltohalli. Hiihtokilpailujen aikaan sinne saadaan joukkueille voitelu- ja huoltokoppeja. Hallin välittömässä läheisyydessä on myös uusi testilatualue ja suksiparkki.
Honkavuoren alueen kehittäminen on ollut koko pitäjän yhteinen ponnistus, joka on teettänyt hankkeiden promoottoreilla töitä jo paljon ennen kuin yhtään naulaa lyötiin tai puuta kaadettiin. Näin mittavissa hankkeissa on aivan oma lukunsa niiden rahoitusten järjestelyissä. Pyhäjärven kaupunki ja Lamminahon Ahto yhteistyökumppaneineen ovat kuitenkin onnistuneet työssään. Hankkeet ovat työllistäneet paikallisia yrityksiä sekä urakointeina, että tarvehankintojen osalta. Talkootyötä on tehty tuhansia ja tuhansia tunteja.
Työ jatkuu ja aluetta kehitetään edelleenkin. Nyt on kuitenkin työstä nauttimisen hetki, kun Suomen hiihdon parhaimmisto tulee mittelemään sijoituksistaan Honkavuorelle.
Teksti: Kaija Tuompo, kuva: Ossi Savolainen