Alppihiihdon tulevaisuus on järjestyksessä
Sanomalehti Kalevan järjestämässä Tietoisku-paneelikeskustelussa 6.11. Kuusamossa pohdittiin vastausta kysymykseen ”Kuinka alppihiihtoon saadaan lisää suomalaisia maailmanhuippuja?”.
Suomen menestyneimmän miesalppihiihtäjän, kuusamolaisen RukaSlalomin edustajan Kalle Palanderin virtuaalinen tervehdys paneelikeskustelun alkuun oli piristävä. Suorapuheinen Palander vastasi kysymykseen, miksi hänestä on tullut maailman paras.
- Lahjakkuutta lajiin minulla ei ole, mutta olen korvannut sen uskolla, sisulla ja järjettömällä työmäärällä, kertoi Palander videon välityksellä.
Nuorta urheilijaa vievät eteenpäin tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen. Palander on asettanut omat tavoitteensa sitä hankalammin saavutettaviksi, mitä korkeammalle alppihiihdon huipulle hän on päässyt.
- Koskaan ei saa liian pitkään leijua tyytyväisyydessä, kun on savuttanut tavoitteensa. Pian pitää miettiä jo seuraavaa askelta, ja se pitää osata asettaa riittävän matkan päähän, paljasti Palander oman taktiikkansa.
Ensimmäisenä Palanderin lausuntoa pääsi kommentoimaan nuorten alppimaajoukkueen ja Rukan alppikoulun päävalmentaja Mika Pelli. Pellin mukaan Suomen Hiihtoliiton (SHL) luoma hyvä valmennusjärjestelmä ei sinällään vie ketään huipulle vaan työ on jokaisen tehtävä itse, askel kerrallaan tavoitteita saavuttaen, kuten Palanderkin totesi.
- Jokaisella alppihiihtäjällä on oltava halu, tahto ja asenne tulla hyväksi urheilijaksi, painotti Pelli.
Maailman parhaaksi alppihiihtäjäksi lupautunut 19-vuotias Niko Harmanen jatkoi keskustelua asenteesta. Oman asenteen heikkoudesta nuorta alppilupausta ei voi syyttää ja hän peräänkuuluttikin yhteneväisiä asenteita nuoren urheilijan tukijoukoilta.
- Oman halun lisäksi samaan suuntaan täytyy katsoa myös vanhempien, opettajien ja valmentajien. Urheilijan täytyy voida luottaa siihen, että ympärillä olevat ihmiset ovat motivoituneita ja halukkaita auttamaan urheilijaa, joka pyrkii kohti päämääriään, mietti Harmanen.
Ammattimaisuutta kaivataan lisää jo juniorivalmennukseen
SHL on kehittänyt viime vuosina valmennusjärjestelmäänsä ja pyrkinyt lisäämään ammattimaisuutta monella eri osa-alueella. Tilaisuuden juontanut Juha Portaankorva välitti A
alppilajien lajijohtaja Janne Leskisen terveiset yleisölle. Leskisen mukaan ammattimaisuuden tulee leimata lajivalmennusta jokaisella tasolla seuroista maailman huipulle.
- Vaikka seuratyö perustuu vielä suurelta osin vapaaehtoisuudelle, olemme RukaSlalomissa lisänneet valmentajien ammattitaitoa niin koulutuksella kuin monenlaisella yhteistyölläkin muun muassa Kuusamon alppikoulun valmentajien kanssa, kertoi paikallisen seuran päävalmentaja Kyösti Salmirinne.
Alppikoulussa toimii tällä hetkellä neljä päätoimista alppivalmentajaa ja kaksi freestylevalmentajaa. Niin Rukalla kuin Tahkollakin alppikoulutoimintaan on panostettu myös Hiihtoliiton taholta, jotta Kalle Palanderin kaltaisia huippuja saataisiin maailmancupiin myös jatkossa.
- Seuroissa kehitystyö täytyy kohdistaa aivan nuorimpien ohjaamiseen ja valmentamiseen, jolloin perustaitojen opettelu on parhaimmillaan. Oikeiden asioiden tekeminen tuolloin on avainasemassa jatkokehitystä ajatellen, painotti Salmirinne.
Nuorten valmentaminen ammattimaisesti ei välttämättä tarkoita liian ”vakavasti”. Ammattimaistuminen tuo osaamista ja monipuolisuutta harjoitteluun, mikä on erityisen tärkeää lapsilla ja nuorilla. Hyvien harjoitusten myötä innostuneisuus lajiin säilyy vuosikausia.
- Hyvän fiiliksen pitää säilyä, eikä tekeminen saa muuttua pakonomaiseksi. Hieman olen ollut huolissani viimeaikaisesta liian vakavasta harjoittelu- ja kilpailutoiminnasta nuorten kohdalla, muistutti Harmanen ammattimaisuuden varjopuolista.
Alppikoulu opettaa nuorille oman elämän hallintaa
Koulutoiminnan näkökulmaa tiistaisessa paneelikeskustelussa edusti Kuusamon lukion rehtori Pekka Manninen. Mannisen mukaan koulutoimintaa on kehitetty samaan aikaan valmennusresurssien lisääntyessä. Koulunkäynnin ja urheilun tulee kulkea tasapainoisena kokonaisuutena nuorten elämässä.
- Tavoitteita pitää asettaa urheilun ohella myös koulunkäynnissä. Alppikoulu on erinomainen vaihtoehto nuorelle, joka hakee haasteita ja kyllä kaikkien opiskelijoiden kunnianhimo on korkealla, kertoi tyytyväinen Manninen.
Urheilijan näkökulman alppikoulun hyödyistä summasi Niko Harmanen.
- Alppikoulu on elämänkoulu, josta olen saanut erinomaisia kontakteja, oppinut oman elämän hallintaa, suunnitelmallisuutta sekä kovan kunnianhimon. Uskon, että urheilu-uran jälkeen minulla ei ole vaikeuksia toimia yhteiskunnassa, tavoitteet on asetettu myös työelämään, mietti Harmanen.
Manninen on joustavien opiskelumuotojen kannattaja ja haluaa jatkossakin suunnata resursseja niin, että alppikoulun opiskelijat pystyvät mutkattomasti yhdistämään urheilun ja opiskelun. Manninen kuitenkin muistuttaa, että opiskelijamäärien pitää pysyä riittävän suurina, jotta joustavuutta voidaan parantaa. Pienissä kouluissa kurssimuotoisten opintojen järjestäminen on hankalampaa ja siksi alppikoulutoiminnan keskittäminen Kuusamoon ja Nilsiään on hänen mielestään kannattavaa.
Lisätietoja alppikoulutoiminnasta löydät alla olevasta linkistä.
Lisätietoja: http://www.kuusamo.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kuusamo/alppikoulu/index.htx