Tami Kiuru tavoittelee Kulmista mitalia
”Vain mitalistit muistetaan”, kiteytti tilanteen Suomen joukkueen Tami Kiuru lentomäen MM-kilpailujen ollessa vasta alkamassa. Mies itse on jo kerran päässyt lentomäen MM-palkintopallille ja tavoitetta ei siitä pidä laskea.
Tami Kiurun pääsy lentomäen MM-joukkueeseen ei ollut tällä kertaa itsestäänselvyys. Paikasta Suomen joukkueeseen käytiin sisäistä kilpailua vielä paikan päällä harjoituskierroksilla.
- Aina se on aika rankka kokemus, paljon pahempi kuin varsinainen karsinta pääsystä mukaan kilpailuun, hän tunnusti.
- Karsintaan keskittyminen vähän hankaloittaa valmistautumista varsinaiseen kilpailuun kun ei voi samalla tavalla testata välineitä ja mäkeä kuin normaalisti.
Harjoitus- ja karsintapäivänä saatu tuntuma Kulmin HS200 mäkeen oli kuitenkin parempi kuin Kiuru odotti.
- Olen ollut täällä pari kertaa aikaisemmin ja sen kokemuksen perusteella vähän arvelutti, hän sanoi.
Kulmin lentomäki eroaa katsojan silmään esimerkiksi Lahden suurmäestä kuin yö ja päivä. Yli sadan metrin tuntivauhtiin miehiä kiihdyttävä ylämäki on lähes kokonaan luonnonrinnettä ei latu kulkee maanpinnan tasassa, kun Lahden betoni nousee korkealle koko maiseman yläpuolelle.
- Ei sillä hyppääjän kannalta ole mitään merkitystä. Ylämäessä koko huomio kiinnittyy oikean laskuasennon saamiseen ja siihen, että osaisi ponnistaa hyppyripöydältä juuri oikeaan aikaan ja pystyisi säilyttämään vauhdin mahdollisimman hyvänä. Lentomäessä vauhdin säilyminen on vielä tärkeämpää kuin muunlaisissa mäissä hypättäessä.
Arvostus säilyy kun ei hypätä liian usein
Lähes kaikki mäkihyppääjät haluavat päästä lentomäkeen kokeilemaan ”siipiään”. Lentomäkikilpailuja kuitenkin pidetään korkeintaan pari kertaa vuodessa, eikä niistä näiden kilpailujen ohella harjoitella lainkaan. Lentomäkien ja lentomäkikilpailujen lisäämisestä on viime aikoina ollut puhetta. Tami Kiuru hyppää kyllä mielellään lentomäestä, mutta arvelee että kilpailujen arvostus pysyy parempana, kun niitä ei ole liian usein – koskee niin hyppääjiä itseään kuin kisojen seuraajiakin.
- Ehkä tämä kuitenkin on hyvä systeemi. Ei päästä liikaa rutinoitumaan. Nyt ensimmäinen hyppy aina vähän jännittää, hän tunnusti.
- Lentomäessä on ihan omanlaisensa tunnelma, erilainen jännitys varsinkin silloin kun olosuhteet ovat huonot. Suhtautumien tietysti vaihtelee miestä myöten, hän jatkoi.
Lisää pituutta
MM-kilpailun ensimmäiseksi päiväksi on luvattu samanlaista aurinkoista ja tuuletonta pakkassäätä kuin oli karsinnassakin. Neljällä hypyllä ratkaistaan kuka hyvistä on paras.
- Neljän hypyn yhteistulos varmasti näyttää kuka on onnistunut parhaiten. Sikäli systeemi on hyvä, että tulosta pystyy vielä paikkaamaan, mikäli yksi hyppy ei ole täysin onnistunut. Tietysti voi käydä myös päinvastoin. Piste-eroa syntyy lentomäessä helposti paljon, Tami Kiuru mietti. Hän tietää, että tulossa olevaan kilpailuun hänen olisi saatava hyppyihinsä lisää pituutta.
- Ilman sitä ja ”kunnon telluja” päälle, eivät tuomaritkaan anna huippupisteitä, tietää mies joka edellisissä MM-kisoissa kuittasi tuomareilta roppakaupalla ”kaksikymppisiä”. Parannusta tulee, ”kun ponnistaa vähän aikaisemmin ja tekee ylämäen asentoon vähän muutoksia”. Miten Tami Kiuru uuden ohjelman pystyi aivoihinsa ohjelmoimaan, jää nähtäväksi kahtena viikonlopun päivänä. Ehkä se tapahtuu vaikka kuuntelemalla modernia jazzia tai katsomalla DVD:ltä pari osaa Suomessakin kohta ohjelmistoon tulevasta ”Lost” -tv-sarjasta.
Elina Heinola