Suomelle kaksi mitalia lentomäen MM-kisoista
Lentomäen MM-kisoista kehkeytyi jännitysnäytelmä, jonka suurimmaksi sankariksi nousi Norjan Roar Ljökelsöy, joka neljällä hypyllään otti vuoden 2004 maailmanmestaruuden. Suomalaispanos oli upea: hopeaa Janne Ahoselle, pronssia Tami Kiurulle, Matti Hautamäki seitsemäs ja Veli-Matti Lindström kahdeksas.
Planican lentomäessä olosuhteet olivat kolmantenakin päivänä lumisateiset, tuuliolosuhteet olivat aikaisempia päiviä paremmat, joten kilpailu päästiin pitämään lähes suunnitelmien mukaisesti. Perjantain jäljiltä suomalaisten asemat olivat lupaavat: Tami Kiuru toisena ja Janne Ahonen kolmantena Saksan Georg Späthin johtaessa.
Lauantain ensimmäisessä hypyssään viimeistä edellisenä hypännyt Tami Kiuru osoitti hyppääjän taitonsa viimeisen päälle. Kierroksen paras hyppy kantoi 220 metriä ja siitä kolme tuomaria antoi täydet 20 pistettä ja kaksi 19,5. se merkitsi Kun viimeisenä hypänneen George Späthin hyppy kantoi vain 197,5 metriä, nousi lahtelainen kolmen kierroksen jälkeen kilpailun johtoon. Kilpailun viimeisellä hypyllä Kiuru ei täysin onnistunut ja hän joutui luopumaan johtopaikastaan. Lähtölavan laskut olivat pudottaneet vauhdin niin alhaiseksi, vain 100,5 kilometriin tunnissa, että hyppy kantoi vain 191,5 metriä. Kiurun uran ensimmäinen henkilökohtainen mitali oli kuitenkin tosiasia: lentomäen MM-pronssia.
Kisan jälkeen Kiuru myhäili tyytyväisensä. Pronssimitali oli miehen mieleen, eikä hän harmitellut tilannetta, vaikka parempaakin oli ollut tarjolla. Ensimmäiseen hyppyynsä hän oli tietysti tyytyväinen, vaikka sanoikin, että "jäihän siihen parantamisen varaa" viitaten kahteen pisteen puolikkaaseen, jotka tuomareilta jäivät saamatta.
Janne Ahonen hyppäsi lauantain ensimmäisen hyppynsä tuttuun tapaansa erinomaisesti. Pituutta kertyi 214,5 metriä ja hyppy oli kierroksen viidenneksi paras. Sillä hän säilytti kolmannen sijansa kolmen kilpailukierroksen jälkeen. Toisella kierroksella Ahonen osoitti jälleen taistelijan lahjansa. Huolimatta toisen hypyn ponnistuksen epäonnistumisesta hän taisteli sen 195,8 metriin ja otti lopulta uransa toisen lentomäen MM-hopean. Ensimmäinen hänellä on vuodelta 1996, sen lisäksi lentomäen MM-pronssia vuodelta 2000. Aika hyvin mieheltä, joka sanoo, ettei hän ole ollenkaan "lentomäkimies".
Ahonen arvostaa tämänkin MM-hopeansa korkealle. Sen saaminen ei ollut helppoa, kun mies oli joutunut ottamaan Planican kisaan käyttöönsä aivan uuden suksiparin, jota ei ollut vielä ehtinyt sisään ajaa. Myöskään olosuhteet eivät olleet hänen puolellaan.
- Toisen hypyn ponnistus jäi kesken, kun suksi "tökkäsi" keulalla lumeen ja pelkäsin, että lennän suoraan päälleni.
Myös muut suomalaiset säilyttivät paikkaansa kymmenen parhaan joukossa. Matti Hautamäki sijoittui 214 ja 200,5 metrin hypyillään seitsemänneksi ja Veli-Matti Lindström 206,5 ja 204,5 metrin hypyillään kahdeksanneksi.
Kilpailun toisen päivän tasaisin oli ensimmäisen päivän jälkeen neljäntenä ollut Norjan Roar Ljökelsöy. Hän hyppäsi lauantaina molempien kierrosten toiseksi parhaat hypyt: 222 metriä ja 210,5 metriä. Ne riittivät 18 pisteen voittoon ja maailmanmestaruuteen, joka on Norjan ensimmäinen lentomäen mestaruus sitten vuoden 1988, jolloin mestari oli Ole-Gunnar Fidjestöl.
Sunnuntain joukkuekilpailun kannalta huomionarvoista oli, että lauantain tuloksissa oli yhdeksän parhaan kilpailijan joukossa vain yksi Suomen ja Norjan ulkopuolelta. Kisaa ensimmäisen päivän jälkeen johtanut Saksan George Späth, joka lopulta sijoittui kisassa neljänneksi ja oli varmaan päivän pettynein mies.
Tulokset: www.fis-ski.com