Pyhäjärven SM-kilpailut ovat luonnollista jatkumoa Honkavuorella aiemmin järjestetyille kilpailuille – Heikki Haapala näki aiemmista kisoista useammankin johtotehtävissä
Pyhäjärven Honkavuoren ulkoilualueella jaetaan perjantaista alkaen maastohiihdon yleisten sarjojen SM-mitaleita. Edellisen kerran kansallisesta gloriasta miteltiin ulkoilualueella vuonna 2007.
SM-kilpailuiden välillä Pyhäjärvellä on kamppailtu kertaalleen Suomen Cupin pisteistä, veteraanien suomenmestaruuksista ja Koululiikuntaliiton koululaisten paremmuudesta. Lisäksi tammikuussa 2011 Honkavuorella hiihdettiin Keski-Pohjanmaan 60. maakuntaviesti.
Pitkän linjan kokkolalainen hiihtovaikuttaja Heikki Haapala koki Pyhäjärven ensimmäiset SM-kilpailut sekä veteraanien SM-hiihdot TD:n paikalta. TD johtaa kisojen tuomarineuvostoa ja varmistaa, että kilpailun sääntöjä noudatetaan, ja että urheilijoilla on tasavertaiset olosuhteet kilpailujen aikana.
Maakuntaviestissä Haapala toimi työryhmän puheenjohtajana.
– Talkooväkeä on ollut aina riittävästi ja he ovat olleet innostuneita. SM-kisoissa talkooväkeä oli ympäri maakuntaa ja ihan Etelä-Suomea myöten. Honkavuoren ladut ovat mahtavat, Haapala pyörittelee ensimmäisiä mieleen tulevia ajatuksiaan Pyhäjärven kilpailuista.
Niin veteraanien kisat kuin maakuntaviesti vietiin Haapalan mukaan läpi ilman sen suurempia haasteita. Toista oli SM-kilpailuiden kanssa, joissa TD joutui tosissaan pähkäilemään reittiratkaisuita.
– Päivisin oli 15 astetta lämpöä ja pieniä puroja virtasi siellä täällä. Se ei kuitenkaan juuri vaikuttanut latuihin, eikä alkuperäiseen suunnitelmaan tarvinnut tehdä muutoksia. Ainoastaan yhdet viralliset harjoitukset jouduttiin perumaan, koska lämpötila oli niin korkea. Hiihtäjät ymmärsivät sen, jotta päästiin hiihtämään.
Huolta aiheutti kuitenkin viiden kilometrin radan takalenkki, jota Haapala tarkkaili silmä kovana ennen naisten 30 kilometrin ja miesten 50 kilometrin kisastarttia sunnuntaiaamuna 1. huhtikuuta.
– Varmasti puoli tuntia kiersin yhtä suoraa, ja mietin sulaako vai kestääkö latu.
Loppujen lopuksi latu kesti ja kisa vietiin onnistuneesti läpi.
Harmaita hiuksia toi lumen riittävyyden ja ladun kunnon ohella myös heräilevä luonto.
– Joukkueenjohtajien kokouksessa piti varoittaa, että käärmeet heräilevät kallion koloista. Joku käärme tuli ladullekin, Haapala naurahtaa.
Kun Haapala oli mukana Honkavuorella pidettyjen kisojen järjestelyissä vuosina 2007–2011, oli Pyhäjärvi maanlaajuisesti vähän tunnettu hiihtopaikkakunta. Tokihan kansallisia kilpailuita oli Honkavuoren laduilla hiihdetty jo vuodesta 1998 lähtien sekä nuorten suomenmestaruuksista kisattu viisi vuotta myöhemmin.
– Hiihtäjiäkin oli Pyhäjärvellä, mutta paikkakuntana se ei lyönyt läpi. Keski-Pohjanmaalla (urheilumaakunta) oli suurempiakin hiihtopitäjiä, kuten Haapajärvi ja Kalajoki, joissa on ollut aina isoja tiimejä.
Onnistuneesti järjestetyt kilpailut, kyläseura Lamminahon Ahton johdolla kehitetty Honkavuori ja viime vuosien aikana Suomen huipulle noussut pyhäjärvinen hiihtoseura Pohti SkiTeam ovat kuitenkin luoneet Pyhäjärvestä hiihtokansan huulilla pyörivän sanan.
Honkavuoren kehittäminen muun muassa erilaisten hankkeiden kautta ja arvokilpailuiden järjestäminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Kun arvokilpailuita on myönnetty Honkavuorelle, on se ruokkinut alueen kehittämistä entisestään. Nyt laduille on saatu Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n hyväksymä homologointi eli ladut täyttävät arvokilpailuiden asettamat vaatimukset.
Näistä uusituista latuprofiileista Suomen huippuhiihtäjät pääsevät nauttimaan perjantaista sunnuntaihin.
Konkari-TD Heikki Haapala lähettää lopuksi onnistuneiden kisojen reseptin viikonloppuna TD:nä häärivälle Raiko Pousille.
– Selvät latu-urat ovat tärkeät. Kisajärjestelmä on niin luotettava, että kun tulospalvelu toimii, niin kisat onnistuvat varmasti.
(Teksti ja kuva: Ossi Savolainen)