OK:n talvilajien analyysi valmis – ensimmäiset tuet kohti Vancouver 2010 -talvikisoja päätettiin
Suomen Olympiakomitean hallitus päätti talvilajien tuista kohti Vancouver 2010 -talvikisoja.
Yhteensä talvikauden 2006-2007 ajalle tukea myönnettiin 897 000 euroa. Nyt myönnetystä summasta ennakkoina lajiliitoille on maksettu 290 000 euroa.
Päätökset tehtiin valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkolan johdolla tehdyn talvilajien valmennuksen kartoituksen pohjalta. Päätökset linjaavat lajien tukemista Vancouver 2010 -talvikisoihin saakka, kuitenkin niin, että suunnitelmien toteutumista tarkastellaan vuosittain keväisin, jolloin päätetään myös seuraavan kauden tukisummista.
Torino 2006 -talvikisojen jälkeen talvilajien osalta siirryttiin pitkäjänteisempään tukiohjelmaan, joka aloitettiin kartoittamalla lajien valmennustoimintaa ja suunnitelmia kohti seuraavia Olympiakisoja. Torinon talvikisoissa Suomi voitti mitalin kahdeksassa lajissa. Vancouverissa 2010 mitaleja tavoitellaan vähintään yhtä laajalla rintamalla.
”Kaikilla Torino 2006 -kisoissa mukana olleilla lajeilla on tavoitteena vähintään yksi mitali Vancouverissa. Kaikilla talvilajeilla on ammattimainen, lajijohtoinen toimintamalli ja myös taloudelliset panostukset ovat korkeita tavoitteiden saavuttamiseksi”, toteaa Niemi-Nikkola kaikkia talvilajeja yhdistävistä piirteistä.
Tuloksia haetaan lajeittain hieman eri lähtökohdista ja erilaisilla suunnitelmilla. Alla valmennuksen kartoituksen pohjalta lyhyet luonnehdinnat lajien valmennusjärjestelmästä sekä tukipäätökset kaudelle 2006-2007.
Alppihiihdossa menestystä on tullut, mutta menestyminen on pienen joukon varassa. Valmennus on ammattimaista ja toiminta selkeästi johdettua. Valmennusbudjetti on suuri ja kuluista huomattava osa menee henkilöresursseihin. Järjestelmälaji, tuki 110 000 €
Freestylehiihdon olympiahistoria on menestyksekäs. Menestys on ollut pitkälti samojen urheilijoiden harteilla jo vuosia ja seuraaviin talvikisoihin mennessä lajissa tapahtuu ainakin osittainen sukupolvenvaihdos. Freestylessa tehdään pienellä joukolla erittäin hyvää työtä. Valmennusosaamista siirretään lajikulttuurissa eteenpäin, ja taitovalmennus ja valmennuksen laatu ovat kunniassaan. Järjestelmälaji, 110 000 €
Maastohiihto on perinteinen suomalainen menestyslaji, joka viime vuosina on uudistunut voimakkaasti. Tällä hetkellä lajin menestysodotukset ovat kasvussa ja panostukset kohti Vancouveria ovat vahvoja. Työtä tehdään uuden päävalmentajan nuoteilla ja lajissa nähdään realistisia mahdollisuuksia mitalimäärän moninkertaistamiseen tällä olympiadilla. Järjestelmälaji, 110 000 €
Mäkihypyssä Suomella on realistista tavoitella ykkösmaan asemaa, vaikka lajissa onkin meneillään sukupolvenvaihdos ennen seuraavia Olympiakisoja. Lajin valmennusjärjestelmä on vahva, mutta kehityshankkeita on vireillä silti useita. Lajissa leiri- ja kilpailuvuorokausia tulee vuosittain 160-180, mutta silti kotiharjoittelulla on iso rooli. Henkilöresurssit vievät lajin valmennusbudjetista huomattavan osan. Järjestelmälaji, 110 000 €
Yhdistetty hiihto on suomalainen menestyslaji ja jatkossakin menestyspotentiaali on hyvä, vaikka seuraaviin talvikisoihin tähtäävän ryhmän kokoonpano on osittain auki. Kahden hyvin erilaisen lajin harjoittelun yhdistäminen on haasteellista, niin valmennuksellisesti kuin taloudellisestikin. Harjoitusolosuhteiden hakeminen on erityisesti haastavaa. Järjestelmälaji, 110 000 €