Yhdistetyn mestari Manninen: ”Aivan hyvin pystyy harrastamaan vanhempanakin”
Hannu Manninen päätti menestyksekkään urheilu-uransa yhdistetyssä vuonna 2011. Urallaan Manninen voitti muun muassa neljästi maailmancupin kokonaiskilpailun. Paluu kilpasirkukseen, perinteinen ”comeback”, ei ole ollut mielessä, mutta kokeilunhalu hyppäämiselle on kytenyt pidempään.
”Ei ollut vaikea houkutella. Välillä on käynyt mielessä, että haluttais käydä kokeilemassa hyppäämistä. Erityisesti viime kesänä. Keskustelu Schonachissa oli riittävä lisäkimmoke ja päätin osallistua SM-kisoihin”, kertoo Manninen ja viittaa päävalmentaja Petter Kukkosen kanssa käytyyn keskusteluun maailmancupin päätösviikonloppuna.
Aiemmin ajatuksen palaamisesta Manninen on tyrmännyt itse.
”Kokeilunhalu on jäänyt ajatuksen tasolle. Uskottelin itselle, ettei sitä kannata lähteä kokeilemaan uusiksi. Ettei siitä olisi mitään hyötyä."
Viimekeskiviikkoisten Ounasvaaran ”ensihyppyjen” jälkeen jännitys on kadonnut ja hyppääminen on muistunut konkarin mieleen.
”Parin kolmen hypyn jälkeen hyppyä pystyi taas lähtee tekemään normaalisti. Kyllä se vauhti ja ilmalento ovat ne, mitkä siinä koukuttavat. Varsinkin isommissa mäissä hypätessä haluaa tuntea hyvän fiiliksen”, miettii Manninen.
Koukuttava ja monipuolinen harrastus myös ”veteraaneille”
Mäkihyppy ja niin ikään yhdistetty on pitkään mielletty nuorten miesten urheilulajeiksi, joissa huipulle pitää nousta nuorena. Lajien välisessä kilpailussa massoja liikuttavia lajeja ei perinteisistä suomalaisista menestyslajeista tule, mutta Manninen ei sulje pois ajatusta, ettei lajeja voisi harrastaa ilman kovia kansainvälisiä tavoitteita.
”Jos nuorena on harrastanut lajeja, niin on pohjaa. Ja miksei voi aloittaa vanhempanakin. Esimerkiksi Ounasvaaralla järjestetään turisteille mäkihyppynäytöksiä. Meidän porukassa on hyppääjä, joka harjoittelee ja hyppää vain näissä näytöksissä.”
Kokkolasta kotoisin oleva veteraanihyppääjä Erkki Ahtiainen on Mannisen kanssa samaa mieltä.
”Samalla tavalla kuin esimerkiksi hiihdossa tai juoksussa, matkat ikäkausisarjoissa lyhenevät, myös mäkihypyssä voidaan hypätä pienemmistä mäistä. Lentämisen kokemuksen saa jo pienestäkin mäestä”, muistuttaa Ahtiainen, joka on ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2003.
Niin Manninen kuin Ahtiainenkin nostavat esille yhdessä harjoittelun ja lajin sosiaalisuuden. Monipuolisuuden ansiosta keski-ikäinenkin pysyy hyvässä fyysisessä kunnossa.
”Seuroilla on yhteiset harjoitusajat hyppyreillä. Kyllä sinne juniorien sekaan vanhemmatkin mahtuvat. Yksin ei tarvitse harjoitella”, sanoo Hannu Manninen.
Vaikka harjoitteluun tarvitaan erikoisvarusteita, ei niitä heti tarvitse hankkia itse.
”Seuroilla on varmasti suksia, monoja ja kypäriä saatavilla. Uskoisin, että enemmän on varusteita kuin käyttäjiä”, lisää Erkki Ahtiainen, joka itse matkustaa harjoitusolosuhteiden luo jopa yli 200 kilometrin matkan Kokkolasta Lapualle, Saarijärvelle ja Jyväskylään.
Hiihto jännittää hyppyä enemmän
Hannu Manninen on kuluneiden vuosien aikana viettänyt aikaa hiihtoladuilla mäkihyppyreitä enemmän. Kilpaa mies ei kuitenkaan ole hiihtänyt. Viikonlopun SM-kisassa hiihtokunto mietityttää mäkikuntoa enemmän.
”Hiihtokunto kilpailussa on arvoitus. Kymmenen kilometrin lenkille täytyy lähteä maltilla. Tavoitetta en kuitenkaan aseta. Hauskaa pitää olla.”
Vielä ei yhdistetyn suomalainen lajilegenda ole tehnyt suunnitelmia tulevaisuuden suhteen.
”Tämä viikonloppu menee tässä SM-kisahuumassa. Vielä ei ole pidemmälle suunnitelmia mietitty”, lopettaa Manninen.
Jos Manninen, joka muistaa hyvin lajinsa tuomat elämykset, jää koukkuun ja harrastamaan, on lopputuloksen voinut melkein arvata. Mäkihyppy kiinnostaa nuoria ja vanhempiakin. Hiihtoliiton edellisvuosien Lasten Mäkiviikko ja kuluneen kauden Lasten Lumipäivät osoittivat suomalaislasten innokkuuden kiivetä hyppyrin vauhtimäkeen.
Myös aikuisiällä ovat monet kiivenneet mäkihyppyreihin ja löytäneet kipinän hyppäämiseen. Onnistumisen tunteita on mahdollista saavuttaa myös mäkihypyssä.
”On jatkanut sitten nuorempana aloittamaansa harrastusta tai löytänyt kipinän vasta vanhemmalla iällä, kehitysaskelia voi ottaa vielä viisikymppisenäkin”, toteaa Ahtiainen.
Ensimmäisistä mäkikokeiluista voi lukea muun muassa Lahti2017 MM-kisojen blogiyhteistyön tuotoksista http://www.lily.fi/blogit/pumpui/vain-makimies-voi-tietaa-sen
Kuva: SM-Taivalkoski / Petri Voutilainen
