IN MEMORIAM - LASSE JOHANSSON
Suomalaisen mäenlaskutaidon monipuolinen kehittäjä ja pitkäaikainen valmentaja valkealalainen Lasse Jonhansson sai iäisyyskutsun maanantaina 5.5.2014. Hän oli syntynyt Kuusankoskella 2.10.1921.
Nuoruudessaan Johansson harrasti mm.mäenlaskua, nyrkkeilyä ja uimahyppyjä. Kerran hänet valittiin Kouvolan parhaaksi urheilijaksi.
Lasse Johansson oli sitä ikäpolvea, joka joutui uhraamaan nuoruusvuotensa rintamaolosuhteissa. Hän lähti talvisotaan 18-vuotiaana vapaaehtoisena. Rintamavuosia hänelle kertyi lähes viisi Syvärin lohkolla sekä muissa joukko-osastoissa.
Jo sota-aikana Lasse Johansson sai tunnustusta urheilusaavutuksistaan. Asemasodan aikana Äänislinnassa pidetyissä Aunuksen lohkon divisioonien mestaruuskilpailuissa hän sijoittui uimahypyissä neljänneksi. Joukkuekilpailussa 5.-divisioona saavutti joukkuevoiton, ja divisioonan komentaja kenraali Kustaa Tapola myönsi joukkueelle 10- vuorokauden kuntoisuusloman. Hän haavoittui jalkaan kranaatti-iskussa Jandeba-joen taistelussa 1944.
Sodan jälkeen Johansson työsketeli metallimiehenä kouvolalaisessa Kymenlaakson Vesi-ja Lämpöjohtoliikkeessä. Vuonna 1948 hän aloitti opiskelun Suomen Urheiluopistossa Vierumäellä, opiston silloinen rehtori K.E. Leväaho puhalsi nuorukaisiin kipinän, joka vei heitä eteenpäin liikuntakasvatuksen alalla.
Valmistuttuaan liikunnanohjaajaksi hänet nimettiin vuonna 1950 Suomen Hiihtoliiton valtakunnalliseksi mäkivalmentajaksi. Tehtävään kuului toimia myös mäkimiesten päävalmentajana Työ mäkivalmentajana jatkui aina vuoteen 1960 saakka ensin päivärahalla ja jatkossa kausiluontoisella palkalla. Vuodesta 1972 lähtien hän toimi kansainvälisenä arvostelutuomarina sekä 1970-1990 Suomen Hiihtoliiton mäkituomari-ja toimitsijakouluttajana yhdessä Seppo Horpun ja Asser Nurmisen kanssa.
Vuosina 1958-1982 hän toimi Kouvolan Ammattikoulun liikuntakasvatuksen ja terveysopin opettajana. Vanhat sota-ja urheiluvammat lyhensivät työuraa.
Johansson kehitti 1950-luvulla aerodynaamisen hyppytyylin. Kädet siirtyivät edestä vartalon tuntumaan. Hyppääjän ja suksien lentokulma muuttuivat matalammiksi, kun suksien vaijerisidettä löysättiin.
Vuonna 1955 hän rakennutti hyvän ystävänsä kuusankoskelaisen Asser Kolpon kanssa kotitalonsa lähettyville kesäkäyttöön soveltuvan mäen. Paljaalta Kepsunvirran kalliolta laskettiin noin 30 metrin mittaista vauhtimäkeä ja hypättiin lyhyillä noin 70 cm: suksilla. Ne irtosivat jaloista hyppyrin nokalla, mutta mies jatkoi lentoasennossa kohti virran pintaa.
Mäki oli ainutlaatuinen koko maailmassa. Sitä käytiin ihmettelemässä Ruotsista, Norjasta ja aina Amerikasta saakka. Myös suurilevikkinen Life-lehti lähetti paikalle neljä toimittajaansa.
Kepsunvirran mäkeä käyttivät Kouvolan hyppääjien lisäksi mm. Lasse Johanssonin olympiavalmennettavat Aulis Kallakorpi, veljekset Juhani ja Kalevi Kärkinen, Eino Kirjonen ja Veikko Heinonen.
***
Lasse Johansson menestyi itsekin kilpailijana: Toinen Planica 1940, SM 1944 Rovaniemellä
(suoraan Syvärin linjalta), toinen1946 SM kisassa Rovaniemellä, voitto Falunissa vuonna 1946 ja Östersundissa vuotta myöhemmin. Puijon kisat hän voitti vuosina 1946 ja 1947.
Mäkitaituri toimi Suomen Olympiajoukkueen valmentajana kolmiin olympiakisoihin:1956 Cortina d` Ampezzo Italia, 1960 Scuaw Walley USA, 1968 Grenoble Ranska. Grenoblen kisoissa hän toimi myös mäkituomarina sekä Juryn jäsenenä. Vuosina 1990-2000 hän oli Sotainvalidien Urheiluliiton johtokunan jäsen sekä Sotainlidien Kymen piirin ja Kouvolan osaston kuntoilu-ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja.
Lasse Johansson kutsuttiin Sotainvalidien Veljesliiton Kouvolan osaston, Suomen Hiihtoliiton tuomarikerhon, Kouvolan Hiihtoseura ry:n, Kouvolan Hiihtoseuran tuomarikerhon ja Helsingin Mäkihyppääjät ry:n kunniajäseneksi.
Hänelle myönnettiin mm. Hannu Koskivuori mitali nro 6, Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun kultainen ansioristi sekä Sotainvalidien ansioristi.
Lasse Johansson tunnettiin paikkakunnalla ja ystäväpiirissä rehtinä henkilönä. Hän oli pidetty naapurien keskuudessa. Koti ja perhe oli hänelle kaikki kaikessa. Hän antoi anteeksi elämän varrella koetut vastoinkäymiset.
Lasse sai viettää pitkän ja antoisan elämän vaimonsa Helinän kanssa Valkealan Kuivalan kylässä kirkasvetisen Kepsunvirran varrella. Sieltä näkyi kappale kaunista itsenäistä isänmaata, sitä Suomea, jota hän oli nuoruusvuosinaan puolustanut. Osaammeko arvostaa riittävästi sitä työtä, jota hän teki Suomen liikuntakulttuurin hyväksi?
Pohjois-Kymenlaakson Liikunnanohjaajat -yhdistys ja muu liikuntaväki ottavat osaa Lasse Johanssonin omaisten suruun ja kunnioittavat edesmenneen elämäntyötä.
Matti Rantala
Liikuntasihteeri/el. Iitti
(Tilasto/taustatiedot kirjasta Pohjois-Kymenlaakson Liikunnanohjaajat. Pentti Rönkä 2011)
