Urheilulukiojärjestelmä ja vaativat maastot avittavat nuoria naishiihtäjiä huipulle Ruotsissa ja Norjassa
Valmentajakerhon kevätseminaarin avauspäivänä lauantaina Lohjan Kisakalliossa keskusteltiin erityisesti siitä, mikä Ruotsissa ja Norjassa mahdollistaa naishiihtäjien nousun maailman huipulle jo nuorena. Päävalmentaja Magnar Dalen käsitteli esityksessään maiden urheilulukiojärjestelmää, joka kasvattaa ammattimaiseen tekemiseen.
Lähtötilanne nuorilla hiihtäjillä on pääosin sama Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Suurimmat erot syntyvät Dalenin mukaan 15-17 -vuotiaana. Urheilulukioita on esimerkiksi Ruotsissa kymmenkunta, joihin pääsee kuhunkin noin kahdeksan hiihtäjää vuosittain.
”Hiihtäjillä on 3-4 päätoimista maastohiihtovalmentajaa. Esimerkiksi Jällivaaran urheilulukiossa 22 hiihtäjällä on kolme päätoimista valmentajaa”, Dalen kertoo.
Hiihtäjät oppivat huolehtimaan itsestään ja suksistaan. Urheilulukiolaiset saavat myös aimo annoksen valmennusoppia, sillä oppiaineina on muun muassa fysiologiaa, biomekaniikkaa, psykologiaa.
”Tavoite on, että urheilijat kasvavat itsensä valmentamiseen ja pystyvät 19-vuotiaina tekemään omat harjoitusohjelmansa”, Dalen sanoo vahvan pohjan antavasta koulutuksesta.
Harjoittelu tapahtuu ryhmissä ja tytöt harjoittelevat poikien kanssa. Tämä tilanne hyödyttää erityisesti tyttöjä, sillä heille on tarjolla jatkuvaa sparrausta. Ruotsissa ja Norjassa hiihtäjät harjoittelevat raskaissa maastoissa, joissa on paljon pitkiä jyrkkiä ylämäkiä sekä maastossa että teillä. Kovan harjoittelun vaarana on toki ylirasitus, mutta Dalenin mukaan ”rajan yli käyminen” on lukiolaiselle vain hyväksi, kunhan tilanne korjataan nopeasti.
”Monilla urheilijoilla monessa lajissa ongelmana on palautuminen, siitä ei pidetä tarpeeksi huolta”, Dalen muistutti.
Valmentajapankki laajenee, koulutus siirtynyt myös nettiin
Reijo Jylhä kertoi Valmentajapankin tilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Pankin toiminta on käynnistynyt hyvin, sillä mukana on jo yli 50 valmentajaa. Haasteina ovat Valmentajapankin markkinointi sekä toiminnan laajentaminen koko Suomen alueelle ja myöhemmin myös muihin lajeihin kuin maastohiihtoon.
”Haasteena on myös uransa lopettaneiden urheilijoiden rekrytointi mukaan”, Jylhä mainitsee.
Per-Ole Lindell ja Teuvo Ylikoski kertoivat valmennus- ja koulutusjärjestelmien kehityksestä. Kilpailujärjestelmän kehityksessä ja kilpailuiden hiihtäjiä parhaalla mahdollisella tavalla palvelevassa sijoittelussa riittää haastetta.
”Olosuhteita kehitetään käsikädessä valmennus- ja kilpailujärjestelmien kanssa. Haasteita kyllä löytyy”, Lindell sanoi.
Ylikoski kiitteli Vuokatin urheiluopiston kehityskeskuksen mahdollistamaa koulutusjärjestelmän uudistamista. Tekniikan osuus valmentajakoulutuksissa on kasvanut ja korostunut sekä materiaalit kokonaisuudessaan tulleet entistä kattavimmiksi. Materiaalit ovat siirtyneet nettiin (http://www.pedavok.fi/), jossa myös osa opiskelusta ja tutoroinnista tapahtuu ns. verkko-oppimisympäristössä.
Eero Hietanen tarjosi seminaariväelle läpileikkauksen maajoukkueen harjoitus- ja kilpailukausien tekemisistä, onnistumisista ja havaituista kehityksen kohteista.
”Kilpailutaktiikassa on monella vielä parannettavaa, samoin luisteluhiihdossa hitaalla lumella ja raskaissa olosuhteissa”, Hietanen mainitsi kaksi yleisesti kehitettävistä asioista.
