Magnar Dalen listasi teesinsä hiihdon Valmentajakerhon kevätseminaarissa Vuokatissa.
Suomen maastohiihtojoukkueen päävalmentaja Magnar Dalen ei usko valmennuksessaan poppakonsteihin, vaan puhtaasti perusasioihin. Hän uskoo menestyksen tulevan työn ja levon oikealla suhteella ja parhaan tuloksen saatavan kilpailunomaisista harjoituksista.
Perusharjoittelu kunniaan!
Naiset ovat olleet viime vuosina Suomen maastohiihdon kantava voima, ja kuluneella kaudella tämä huipentui maiden välisen cupin voittoon sekä Virpi Kuitusen ylivoimaan. Mutta tänä talvena myös suomalaismiehet palasivat normaalimatkoilla maailmancupissa kirkkaimpaan kärkeen.
Magnar Dalenin ensimmäinen vuosi Suomen joukkueen peräsimessä oli onnistunut. Mutta yhtä lailla kun Dalen sanoo olevansa ylpeä urheilijoidensa saavutuksista, hän on myös huolissaan.
- On mennyt monta vuotta, ettei lenkkipolulla ole tehty tarpeeksi työtä, hän sanoi Vuokatissa pidetyssä maastohiihdon Valmentajakerhon kevätseminaarissa.
Dalenilta löytyy pohjaa sanoilleen, sillä hän on valmentanut Norjan, Ruotsin ja Suomen maajoukkueissa noin 50 hiihtäjää arvokisamitaleille. Nämä mitalistit ovat opettaneet tälle norjalais-ruotsalaiselle valmentajalle paljon, mutta vielä enemmän hän on oppinut niiltä noin tuhannelta valmennettavaltaan, jotka eivät palkintopallille päässeet.
- Yleisin ongelma on ollut se, että nämä urheilijat eivät ole harjoitelleet tarpeeksi. Tai sitten he eivät ole levänneet tarpeeksi. Tai sitten he eivät ole tehneet virheitä eikä näin ollen uskaltaneet ottaa riskejä.
Suomen maasto asettaa rajoituksia
Dalenin mielestä tulosta ei voi tulla ainakaan aikaisessa vaiheessa, jos harjoittelee kaksi turvavyötä päällä ja laskuvarjo selässään. Riskirajoille on uskallettava mennä, ja osoitettava hyvää itsetuntemusta jarruttamalla, jos sattuu menemään rajan yli.
Jo 22-23-vuotiaana hiihtäjän pitäisi Dalenin mielestä päästä 800 tunnin vuosiharjoitteluun, ja tästä suomalaiset ovat paljon jäljessä.
- Tässä esimerkiksi Norja ja Ruotsi eroavat Suomesta, ja tämän takia suomalaiset menestyvät vasta vanhempina, hän selvitti.
Dalen korostaa myös kevään kovan harjoittelun tärkeyttä, sillä juuri tällä keinolla Norja meni aikoinaan Ruotsin ohi. Suomessa tätä vasta opetellaan, sillä useimmiten Suomessa aloitetaan seuraavan kauden harjoittelu kunnolla vasta juhannuksen tienoilla.
- Touko-heinäkuun väli harjoitellaan kovaa, 65-80 tuntia kuussa, jonka jälkeen pidetään lepojakso. Syyskuussa aloitetaan jälleen kova harjoittelu.
Vaikka maajoukkue leireileekin syksyisin aina Keski-Euroopassa, ei korkea ilmanala ole Dalenille tärkeää, pikemminkin päinvastoin.
- Mielestäni korkean ilmanalan merkitystä on korostettu liikaa. Me menemme korkealle lähinnä lumiolosuhteiden takia. Lisäksi maisemien vaihdolla on mentaalista vaikutusta.
Keski-Euroopasta löytyy lisäksi tarpeeksi kovia maastoja. Isojen mäkien puuttuminen onkin hänen mielestään Suomessa iso ongelma, sillä kilpailuissa maastot kuitenkin vaihtelevat paljon. Kun esimerkiksi Vuokatin vaaran rinteen juoksee ylös 6 minuutissa, jo Åresta löytyy harjoittelurinteitä, joiden ylös kipuaminen kestää 30 minuuttia.
- Siksi leiriohjelmamme on suunniteltu sellaiseksi, että löydämme harjoitusjaksoihimme sopivia maastoja.
Joukkue on keskittynyt kuluneella kaudella parantamaan tasatyöntöä, keskivartalon hallintaa sekä sprinttiä. Tulevana kautensa listaan lisätään myös vapaan ylämäen luistelu, joka Dalenin mielestä on yleisesti suomalaishiihtäjien heikoin kohta.
Joukkueessa oma energiapankki
Dalen myöntää, että hänellä oli aluksi ongelmia ymmärtää suomalaista valmennuskulttuuria ja urheilijoiden ajatusmaailmaa. Koska esimerkiksi norjalaiset hiihtäjät tulevat lähestulkoon poikkeuksetta hiihtolukioiden kautta, on heillä kaikilla yhden linjan mukainen ajatusmaailma hiihdosta ja sen valmennuksesta. Suomessa eri koulukuntia on monia.
Dalen toi joukkueeseen oman mallinsa, hän muun muassa halusi heti ensimmäisestä leiristä lähtien paljon palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Lisäksi hän muokkasi urheilijoiden kanssa yhteisen termikielen, jolla kommunikaatio oli helpompi hoitaa.
Dalen toi mukanaan myös joukkueharjoitukset, jonka tavoitteena oli, että maajoukkueleireillä kaikki noudattaisivat samaa ohjelmaa ja harjoittelisivat yhtä aikaa. Näin harjoituksista saatiin enemmän kilpailunomaisia. Leiriohjelmista löytyi myös joukkueen sisäisiä testikisoja, joista ei tietoa tihkunut ulkopuolelle, sillä nämä tulokset olivat vain urheilijoita varten.
Magnar Dalen saavutti nopeassa ajassa joukkueen jäsenten luottamuksen. Joukkueen ilmapiiri onkin hänelle erittäin tärkeää, sillä sen kautta myös yksilöt saavat lisää potkua.
- Joukkueessa työskennellään sekä itselle että joukkueelle. Joukkueen sisällä on energiapankki, johon kaikkien täytyy osallistua olemalla iloinen, rehellinen sekä nauramalla ja hymyilemällä, Dalen sanoi muistuttamalla myös anteeksipyytämisen tärkeyttä.
