Maastohiihdon strategia keskittyy kehitykseen ja tehostamiseen
Suomalainen maastohiihto voi monella sektorilla hyvin, mutta haasteita riittää seuraavinakin vuosina. Hiihtoliiton maastohiihtovaliokunta pohti ja työsti tulevan nelivuotiskauden strategiaa torstai-illan kokouksessaan.
Maastohiihdolla on Suomessa harrastajia yli kaksi miljoonaa. Lajia seurataan ja arvostetaan laajasti huippu-urheilun lisäksi myös lasten ja nuorten sekä harraste- ja terveysliikunnan osalta. Se antaa uuden strategiakauden tavoitteiden saavuttamiseksi erinomaisen lähtökohdan kaikilla sektoreilla.
”On erittäin tärkeää, että hiihtokoulujen ja Hopeasompa-toiminta saadaan toimimaan niin, että se tuottaa jatkossakin huippu-urheilijoita ja hiihdon harrastajia. Se edellyttää seuroilta hiihtokoulurehtori- ja seurojen päävalmentajajärjestelmien kehittämistä”, maastohiihtovaliokunnan puheenjohtaja Kari Virranta sanoo.
Huippu-urheilussa tulevien vuosien tavoitteena on olla kansainvälisessä vertailussa kolmen parhaan maan joukossa sekä naisissa että miehissä. Siinä ohessa tavoite on luoda maailman paras valmennusjärjestelmä ja kehittää kansainvälistä kilpailutoimintaa kaikissa ikäryhmissä suomalaisesta näkökulmasta. Lisäksi strategian mukaisesti on panostettava erityisesti urheilijan uran kokonaisvaltaiseen tukemiseen, huippu-urheilussa tarvittavan valmennus- ja kilpailuolosuhteiden parantamiseen ja antidopingtyöhön.
Lasten ja nuorten hiihtotoiminnan tavoitteena on kehittää entisestään muun muassa hiihtoseurojen ja hiihtokoulujen toimintaa, Hopeasompa-järjestelmää ja kouluhiihtoa. Harrastehiihdossa tavoitteina on muun muassa kehittää massahiihtotapahtumia, kannustaa ja innostaa seuroja nykyistäkin enemmän harrastehiihdon ja terveyttä edistävän liikunnan toteuttajiksi, tehostaa yhteistyötä terveysliikuntatahojen kanssa ja markkinoida kunnossa 12 kuukautta –ohjelmaa.
Olosuhdetoiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda olosuhteet hiihdon harrastamiseen myös vähälumisilla alueilla, kehittää kilpailupaikkoja, varmistaa kattava hiihtomaaverkosto ja tehostaa yhteistyötä kuntien kanssa.
Kilpailutoiminnassa seuraavan nelivuotiskauden haasteina ovat kansallisen kilpailutoiminnan sekä erityisesti SM-kilpailujen uudistaminen, tilastoinnin parantaminen, kansallisen televisioitavan kilpailusarjan kehittäminen sekä kilpailupaikkojen edelleen kehittäminen.
Kenttätoiminnassa keskeisessä roolissa on seuratoimintayhteistyön kehittäminen, koulutus- ja kilpailutoiminnan kehittäminen sekä markkinoinnin ja myyntipalvelun kehittäminen tavoitteena koko toiminnan tehostaminen.
Hiihdon kehittäminen on viime vuosina käynyt haasteellisemmaksi myös talouden osalta. Haasteita on nimenomaan oman varainhankinnan saralla.
”Hiihdon ja huippu-urheilun kehittäminen on jatkuvaa kilpajuoksua rahan kanssa. Maastohiihdon budjetti on muutamassa vuodessa tuplaantunut ja talouden osalta on jatkossakin kovat haasteet”, Virranta muistutti.
