Maajoukkuevalmentajat kaipaavat enemmän juoksua ja sauvoitta luistelua
Valmentajakerhon kevätseminaarin toisena päivänä Lohjan Kisakalliossa keskusteltiin muun muassa maajoukkueen tulevan kauden linjauksista, henkilökohtaisten valmentajien roolista maajoukkuevalmennuksessa ja urheilulukiojärjestelmän kehittämisestä. Kaksipäiväisestä seminaarista kotimatkalle lähti iltapäivällä antiin tyytyväisiä osallistujia.
Päävalmentaja Magnar Dalen kävi Eero Hietasen kanssa läpi pääkohtia maajoukkueen tulevan kauden suunnitelmista. Päälinjat pysyvät hyviksi havaittuina, mutta esimerkiksi juoksua lisätään.
”Suomalaishiihtäjien pitäisi juosta enemmän”, Dalen näkee.
Juoksun lisäksi päävalmentaja näkisi mieluusti suomalaishiihtäjien tekevän enemmän sauvoitta luistelua. Hietanen kertoi myös maailmancup-joukkueiden valintakäytännöistä ja katsastus- sekä tarkkailukilpailuista.
”Skandinavia-cup antaa luotettavan kuvan vauhdista, koska mukana on paljon kovia norjalaisia”, Hietanen sanoi.
Urheilijoille enemmän tietämystä omasta harjoittelustaan
Dalen huomautti, että vaikka hän toivoo urheilijoiden ”kasvavan omiksi valmentajikseen”, ei hän suinkaan halua maajoukkueurheilijoiden olevan ilman henkilökohtaisia valmentajia tai mentoreita.
”Sen sijaan näkisin, urheilijoilla pitäisi olla enemmän ymmärrystä ja tietämystä omasta harjoittelustaan. Henkilökohtainen valmentaja pitää kuitenkin ehdottomasti olla”, Dalen sanoi.
Maajoukkuevalmentajat kertoivat seminaariväelle myös yhteistyöstä urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien kanssa.
”Tulemme ensimmäisellä leirillä jakamaan koko harjoituskauden ohjelmat. Molempiin suuntiin tulee palautetta”, valmentajat kehuivat hyvää yhteydenpitoa ja toivottavat henkilökohtaiset valmentajat aina tervetulleiksi maajoukkueen leireille.
Paneelikeskustelussa todettiin myös, että Suomessa hiihtolukioista hyvin toimivat esimerkiksi Vuokatti, Rovaniemi ja Vöyri. Urheiluakatemiat ovat kehittymässä. Valmentajia on kuitenkin usein vain yksi, jolla on paljon muutakin tekemistä.
”Se vie aikaa valmennukselta”, Stefan Storvall muistutti.
Käytännön tietopankki terveydenhuollosta ja antidopingtoiminnasta
Valmentajille tarjoiltiin myös arvokasta tietoa terveydenhuoltoon ja antidopingtoimintaan liittyen. Maajoukkuelääkäri Harri Hakkarainen kaipasi 14-vuotiaille ja vanhemmille urheilijoille terveystarkastuksia, joista saataisiin arvokasta tietoa valmennuksen tueksi.
”Terveystarkastukset maksavat itsensä takaisin”, Hakkarainen vakuutti.
Hakkarainen kannusti myös hiihtäjiä tekemään voimaharjoittelua yhden jalan varassa toispuoleisuuden estämiseksi ja tekemään keskivartaloharjoitteita lajia tukevasti pystyssä.
Antidopingtoimista luennoi Mika Kulmala, joka käsitteli muun muassa olinpaikkatietojen päivityskäytäntöjä ja erivapauksien hakemista.
Stefan Storvall kertoi FSS:n tyttöprojektista, jonka aikana toimintaan on tullut enemmän 12-18-vuotiaita tyttöjä. FSS oli paras piiri tämän vuoden Hopeasomman loppukilpailuissa ja IF Minken vastaavasti paras seura.
