Keskustelun kautta kehitystä myös tuloksiin
Ensimmäiset maajoukkue-edustukset ovat kolmen viikon päästä Rukan maailmancupissa. Sitä ennen kisoja ja näytönpaikkoja on kuitenkin niin kisakauden avaavassa Vuokatin Suomen Cupissa kuin Oloksen Tykkikisoissa ja Suomen Cup –kilpailusarjan Rovaniemen osakilpailussakin.
Uusien valmentajien myötä valmennuskulttuuri on muuttunut. ”Kehitystä on tapahtunut, on mielenkiintoista nähdä, kuinka näkyy tuloksissa. Ruka on kaikkein tärkein tässä alkukaudella, kun meillä on muutamaa viime vuotta enemmän paikkoja kansalliseen ryhmään. Meillä on iso ryhmä myös maajoukkueen takana ja Ruka on heille hyvä paikka tehdä tulosta. Maajoukkueen osalta joulukuun koko kiertue on sellainen, missä katsotaan taso, jossa ollaan menossa”, päävalmentaja Reijo Jylhä kommentoi maajoukkueen lehdistötilaisuudessa Vuokatissa.
”Viime kausi meni mukavasti ja aina sitä haluaa pyrkiä parempaan”, kertoo viime vuonna maailmancupin kokonaiscupissa viidenneksi ja normaalimatkoissa kolmanneksi sijoittunut Kerttu Niskanen, jolla oli olympialaisistakin tuliaisina pari hopeista mitalia: ”Ois se kiva olla kärkisijoilla tälläkin kaudella maailmancupin kokonaistilastoissa, mutta katsotaan, miten kausi lähtee käyntiin. Tavoitteet on luonnollisesti Falunissa ja mitali mielessä minä niihin kisoihin lähden, niin viestit kuin henkilökohtaisetkin kiinnostaa. Perustekeminen on hyvällä tasolla ollut koko ajan, mutta aina vuosi vuodelta on pystytty määriä nostamaan, tänä vuonna on ehkä aavistus enemmän tehty ylävartalovoimaa. Olen pysynyt terveenä ja saanut treenattua hyvin, niin luottavaisena lähden kauteen.”
Riikka Sarasoja-Lilja lähtee tulevaan arvokisakauteen aiempaa rennompana: ”Olen nyt hyvin erilaisilla fiiliksillä kuin normaalisti ennen kautta. Viime kausi oli niin huono kausi kokonaisuudessaan, vaikka hyviäkin kisoja oli, että lähtökohta tähän harjoituskauteen oli ihan erilainen. Olen harjoitellut kieli keskellä suuta ja ehkä vähän joutunut takamatkalta kirimään muita kiinni. Odotan innolla, että pääsen ladulle kokeilemaan muita vastaan, kun omasta kunnosta ei ole varmuutta. Tavallaan kuitenkin on rennompi fiilis lähteä kauteen, kun ei ole niitä paineita ja älytöntä yritystä, mitä olympiatalvena oli. Ehkä se poistaa paineita, kun on kunnolla ryssinyt, niin ei enää pelkää epäonnistumista, kun sille ei mitään voi. Kaikkeni mä kuitenkin olen taas tehnyt, että suksi tällä kaudella kulkisi.”
Suomen Cupin Vuokatin viikonloppuun katsojan ominaisuudessa osallistuva Matti Heikkinen aloittaa kilpailemisen vasta terveyden salliessa: ”Mulla on ollut flunssaa ja oireet on pitkittyneet. Olo ei ole täysin tasapainoinen eikä niin hyvä, jotta kannattaisi kisakautta vielä potkaista käyntiin. Lykätään kauden aloittamista siihen kunnes olen kunnossa. Kovaa on treenattu ja välillä olen ollut äärimmäisen väsynytkin. Jonkun verran on harjoittelua muutettu: tehoharjoittelua on ollut enemmän ja se on repivämpää. Tietyllä osa-alueella on menty eteenpäin. Kisakausi olisi kyllä kiva aloittaa vielä tämän vuoden puolella, että näkee, kuinka homma on kehittynyt.”
Sami Jauhojärvi lähtee kauteen varovaisesti, sillä miehellä on alla pitkä sairastelujakso: ”Alkukausi pitää kuulostella, että miten lähtee sairastelun jälkeen käyntiin, tilannehan on tällä hetkellä katastrofaalinen kunnon kannalta. Mulla oli ensin ruokamyrkytys puoli viikkoa, sitten perään tuli kolme viikkoa kestävä virusinfektio. Olen ehkä maksimissaan puolet harjoitellut siitä määrästä, mitä ois pitänyt ja senkin hyvin matalalla teholla. Nyt pitää tehdä vielä perusharjoittelua ja poiketa alkuperäisestä suunnitelmasta, jossa piti tehdä tehoblokki Rukaa ajatellen. Nyt lähdetään hiihtämään paikkaa Rukalle ja pitää päästä kuntoon, että Rukalla pystyisi edes jonkinnäköiseen suoritukseen.”
Vuokatissa miehen tarkoituksena oli hiihtää ainoastaan sunnuntain viesti, mutta kilpailusarjan uuden nimikumppanin myötä palkintorahoihin tuli korotus. ”Harkitsen vielä yön yli, starttaanko mä huomenna, kun tää Suomen Cup on ollut ainoa, mistä mulle viime vuosina on tullut palkintorahoja ja nyt ne meni niitä nostamaan”, Jauhojärvi vitsailee.
Viime kaudella kansainvälisen läpimurron tehnyt Iivo Niskanen ei ota menestyspaineita. ”Odotukset on varmaan kaikilla kovemmat, mutta itse olen asettanut tavoitteet korkealle ja niiden mukaan menen. Mutta mitä niistä paineita ottamaan”, olympiavoittaja nauraa: ” Kovimmat paineet oon aina luonut itse, joten ulkopuolinen paine ei ole mitään. Ehkä nyt on kaikenlaista muuta, urheilun ulkopuolista ollut enemmän, joka on vaatinut opettelua. Tilanne oli aika nollissa ennen viime kautta, mutta toki se kiinnostaa enemmän kun on pärjäävä kaveri. Mukavilla mielin lähden kauteen. Oon kerrankin saanut treenattua itseni väsyksiin, kun yleensä olen ensin sairastunut. Katsomaan milloin tuo kunto pulpahtaa kunnolla pintaan.”
Mona-Liisa Malvalehto ja Ville Nousiainen lähtevät tulevaan kauteen paitsi uuden maajoukkuevalmennuksen myös uuden henkilökohtaisen valmentajan opein. Maajoukkueen entinen sprinttivalmentaja Niclas Grön luotsaa kaksikkoa eteenpäin, kun aiemmin vastuu on pysynyt perheen sisällä. ”On selvästi rennompi fiilis lähteä kauteen. Ei ole enää niin suurta painetta ja vastuu itsellä kaikesta tekemisestä, kun Niclakselta tulee suunnitelma. Toki me sitä yhdessä käydään läpi, mutta päävastuu ohjelmasta on valmentajalla”, Nousiainen kertoo.
Malvalehto on kesäkuun jälkeen pysynyt terveenä: ”Juhannuksesta saakka olen saanut tehdä melko lailla suunnitelmien mukaan. Perinteisen sprintti on päämatka Falunissa, mutta olisihan se henkisesti mukavinta ja osoitus kehityksestä, jos pystyy koko kauden hiihtämään hyvällä tasolla. Kuitenkin niin, että ne huippuhiihdot olisi sitten helmikuussa. Kisa, viikko ja kuukausi kerrallaan tässä kuitenkin mennään. Turha tehdä liian pitkiä suunnitelmia ja niitä sitten väkisin toteuttaa. Parempi elää lyhyemmissä pätkissä ja fiiliksen mukaan. Kaikki perinteisen sprinttikisat on mulle tärkeitä”.
Nousiainen sairasti alkusyksystä, mutta muuten valmistautuminen tulevaan kauteen on sujunut hyvin. ”Tämä syksy oli poikkeuksellinen, kun oli pelivaraa harjoittelun suunnittelussa, eikä leireille ollut pakko mennä tiettynä päivänä vaan pystyi vähän joustamaan. On pystytty parempaa tulosta tekemään. Minä tykkään treenata kovaa kotona ja leireillä, enkä ole aina ollut valmis korkealle, mutta nyt on saanut menemään leireille vähän muita myöhemminkin, niin on pystynyt säätelemään omaa väsymystään loppusyksystä. En ole nyt niin sippi kauteen lähtiessä. Tavoitteena on hiihtää mahdollisimman lujaa koko kausi ja pitää mieli kirkkaana ja iloisena, niin voi lähteä hyvillä mielin treenaamaan eikä harjoittelu ala kyrsimään.”
Seuraa maajoukkuetta:
Twitterissä #xcteamfin
Facebookissa www.facebook.com/skiteamfinland