Kyllä hopeakin maistuu! – Virpi Kuitunen 30 km perinteisen palkintopallille
Virpi Kuitusen MM-kisamatka kirkastui loppua kohden, kun hän nousi sairasvuoteelta lopulta naisten viimeisen hiihtomatkan hopeamitalistiksi. Yhteislähdöllä hiihdetyn 30 km perinteisen voitti Norjan Marit Björgen, tällä kertaa kenties yllättäenkin, pronssia nappasi Venäjän Natalia Baranova-Masolkina.
Virpi Kuitunen osoitti jälleen olevansa varsin kylmähermoinen taktikko ladulla. Hän pysyi koko matkan ajan kärkikahdeksikon vauhdissa mukana tasaisen tappavaa vauhtia, eikä kertaakaan lähtenyt mukaan kärkihiihtäjien höntyilyihin ja kiskomisyrityksiin.
- Ajattelin, että jos joku haluaa ryntäillä, niin menköön. Ihmisillä oli enemmän intoa kuin älyä ja alussa tuli paljon turhia kaistanvaihtoja. Kolisi aika paljon, hän totesi hymyillen.
- Päätin myös, että metriäkään en vedä.
Hetken aikaa Kuitunen kuitenkin oli kärjessä, sillä viimeiselle juomapaikalle saapuessaan hän halusi olla hyvissä asemissa ennen viimeistä rypistystä. Viimeisessä nousussa hän sai huomatakin viime kesän harjoituksista olleen hyötyä, sillä tuolloin mitali alkoi varmistua; Kuitunen tiesi pystyvänsä ohittamaan Natalia Baranova-Masolkinan lopussa.
- Nyt tuntuu hyvältä, mutta samalla haikealta, ”Vipe” pohti kisan jälkeen.
- Mihin olisinkaan pystynyt, jos olisin ollut terve koko kisojen ajan? Mutta ammattilaisetkin sairastuvat joskus.
Mitali olikin Kuitusen mielestä äärimmäisen tärkeä hänelle ja loppua kohti hän arvelikin onnellisuuden menevän haikeuden yli.30 kilometriä on naisille maratonmatka ja sen raskauden myönsi Kuitunenkin.
- Ainahan jossain kohtaa kropassa tuntuu, mutta ei siihen kannata enää keskittyä, hän huikkasi.
Suomalaisilla oli varsin vahva päivä, sillä myös Aino-Kaisa Saarinen teki loistavan hiihdon sijoittumalla viidenneksi. Saarinen hiihti koko matkan aivan kärjessä ja vasta viimeisessä vaativassa mäessä hänen voimansa loppuivat.
- Sikäli olen pettynyt, että pronssimitali jäi niin lähelle, hän totesi 5,6 sekunnin erosta Baranova-Masolkinaan.
Parin minuutin juttelun jälkeen ”Aikun” pettymys oli kuitenkin jo haihtunut ja tyytyväisyys oli tullut tilalle.
- Tiesin, että olen hyvässä kunnossa ja tämä matka sopii minulle. Olin päättänyt jo aikaisemmin, että tänään taistellaan mitalista. Aivan ei kuitenkaan potku riittänyt.
Erityisen tyytyväinen Saarinen oli siihen, että hän pääsi aivan lopussa kuittaamaan Tshekin Katerina Neumannovan ja Venäjän Larissa Kurkinan ohi.
- Kyllä kisat on kiva päättää tällaiseen hiihtoon, hän kuittasi.
Ainoastaan päätösmatkaan osallistunut Annmari Viljanmaa hiihti 20:nneksi, eikä ollut täysin tyytyväinen hiihtoonsa. Mutta alkukaudesta rasitusmurtumastakin kärsinyt hiihtäjä osasi kuitenkin löytää positiivisia puolia.
- Tämä on ollut vaikea vuosi, joten siihen nähden tulos on hyvä. Ja onneksi muutenkin tuntuu olevan suomalaispäivä. Tämä oli minun päivän kuntoni, parempaan tulokseen se ei riittänyt. Tämä oli yksi vaativimmista kisoista, joita olen hiihtänyt.
Kirsi Välimaa sijoittui 22:nneksi ja totesi matkan olleen parhaimpia 30 km perinteisiä, joita hän on hiihtänyt.
- Kunnialla selvisin maaliin. Viimeisessä nousussa jouduin tosin taipumaan Anzulle (Viljanmaa). Kyllähän nämä kisat ovat olleet pettymys minulle, mutta kroppa ei ilmeisesti ole ollut aivan kunnossa, hän arvioi.
