Yhdistetyn vetovastuu säilyy tutulla kaksikolla, mäkihyppyyn uudet valmentajat ja uusi toimintatapa
Suomen Hiihtoliitto on nimennyt valmennusvastuulliset henkilöt yhdistettyyn ja mäkihyppyyn. Yhdistetyssä jatkavat Petter Kukkonen ja Jari Hiekkavirta. Mäkihypyn päävalmentajaksi on nimitetty Jani Klinga ja valmennuspäälliköksi Kari Ylianttila.
”Olen luottavainen, että tehtävään valittu kokoonpano pystyy palauttamaan suomalaisen mäkihypyn ja yhdistetyn sinne, mihin ne perinteidensä puolesta kuuluvat eli maailman huipulle. Töitä on edelleen edessä joka rintamalla, mutta käännämme kaikki kivet, jotta Lahdessa 2017 olemme taas vahva tekijä näissä lajeissa”, toteaa Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori.
Vuodesta 2012 yhdistetyn päävalmentajana toiminut Petter Kukkonen kiittää saamastaan luottamuksesta ja jatkopestistä:
”Luottoa ja tukea on riittänyt, vaikka tulokset eivät olekaan samaa luokkaa, mitä ne ovat parhaimpina aikoina olleet. Prosessi on kuitenkin kesken ja menestysresepti on olemassa. Mitaleita voidaan saada jopa tulevan olympiadin aikaan. Toivotaan, että nykyisten urheilijoiden lisäksi löytyy lisää hyviä ja lahjakkaita nuoria lajin pariin. Uskon, että lumilajien välisellä yhteistyöllä saamme harrastajamäärät nousemaan.”
Yhdistetyn kakkosvalmentajana jatkaa Jari Hiekkavirta. Kaksikon välit ja työnjako on parin viime vuoden aikana hioutunut uomiinsa.
”Hiekkis on ollut kymmenen vuotta joukkueessa. Hän on intohimoinen laji-ihminen. Huippuammattilainen, joka kokee sydämen asiakseen kehittää tätä lajia. Koen, että vahvuutemme täydentävät hyvin toisiaan”, Kukkonen kehuu työpariaan.
Mäkihyppyyn uusi valmennusjohto ja toimintatapa
Suomen mäkihypyssä puhaltavat uudet tuulet. Uuden valmennusjohdon myötä myös toimintatapa muuttuu. Mäkihypyn päävalmentajana aloittaa Jani Klinga ja valmennuspäällikkönä Kari Ylianttila, jotka tekevät uudenlaista ja tiivistä yhteistyötä, mikä edellyttää molempien kokonaisvastuullista työskentelyotetta.
Päävalmentaja vastaa suomalaisen mäkihypyn A-maajoukkueen leirityksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä maajoukkueurheilijoiden kotiharjoittelun linjauksista ja toteutumisesta yhteistyössä henkilökohtaisten valmentajien kanssa.
”Yleinen linjaus tulee meiltä yhdessä Kari Ylianttilan kanssa. Olemme mahdollisimman pian yhteydessä kaikkiin henkilökohtaisiin valmentajiin. Nyt yritämme löytää ne hyvät asiat, mitä suomalaisessa mäkihypyssä on ollut ja mitä siihen on taas mahdollista saada”, Jani Klinga kertoo.
”Taloudelliset realiteetit tietysti vaikuttavat suunnitelmien toteutumiseen, mutta ennen kaikkea tämä vaatii hyvää ajattelua ja toimenpiteitä oikeaan suuntaan”, päävalmentaja Klinga kertoo luottavaisena.
Uudessa toimintatavassa mäkihypyn valmennuspäällikkö vastaa suomalaisen yhtenäisen valmennuksellisen näkemyksen kehittymisestä ja yhteistyön rakentumisesta. Lisäksi valmennuspäälliköllä on vahva rooli A-maajoukkuetta tukevien asioiden hoidossa, aina nuorten maajoukkuetoiminnasta kilpailujärjestelmän kehittämiseen.
Nyt valmennuspäällikkönä aloittava Kari Ylianttila on toiminut Suomen mäkihypyn maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1988–1994 ja sen jälkeen tehnyt näyttävän kansainvälisen uran.
”Kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen palaan kotimaisiin hommiin. Työ on työtä, samaa kuin muuallakin, haasteet ja tavoitteet ovat ammattilaiselle samat joukkueesta riippumatta. Hyvillä fiiliksillä lähden luotsaamaan suomalaista mäkihyppyä”, Ylianttila kertoo.
Edessä siintävät Lahden 2017 MM-kisat tuovat lisäpotkua työhön.
”Ainahan kotikisat on äärettömän tärkeät ja totta kai se merkitsee paljon. Jos menestymistä tulee, niin se nostaa kansallistunnetta ja vaikuttaa harrastajamääriin. Tämä tarkoittaa sitä, että tähtäämme menestykseen Lahdessa”, Ylianttila lisää.
Valmentajakaksikko näkee lajin houkuttelevuuden lisäämisen tärkeänä.
”Pienestä määrästä harrastajia potentiaalisten voittajien löytäminen on haastavaa. Urheilijoiden rekrytoinnin on onnistuttava. Meidän on saatava nuoria mäkeen ja lajia harrastamaan”, Ylianttila kertoo.
Nuorille ja maajoukkueurheilijoille on suunnitteilla yhteisleirejä.
”Yhteistyön vahvistaminen tekee hyvää urheilullisesti, mutta on myös taloudellisesti tehokasta. Vaikka kyseessä on yksilölaji, niin tämä on myös joukkuetoimintaa. Kun yksi meistä pärjää, niin kaikki pärjäämme”, päävalmentaja Klinga jatkaa.