Uutisen päiväys

20.2.2012← Takaisin

Hakulisen 3.33.33-muistohiihto Valkeakoskella 18.2.2012

Helmikuun 20.päivänä on kulunut 60 vuotta siitä, kun syntyi suomalaisten mieliin painunut ja mielissä pysyvä numerosarja. Sotien jälkeisen Suomen itsetuntoa nosti urheilijoidemme menestys. Historian havinaa edustaa Veikko Hakulisen 50 kilometrin olympiavoitto Oslossa 1952 ajalla 3.33.33. Hakulisen vanhemmat asuivat rautatieläisinä ja sotiemme evakkoina Keuruun Haapamäellä.

Valkeakoskiset järjestivät lauantaina 18.helmikuuta 50 kutsuvierashiihtäjälle ”3.33.33” –muistohiihdon liikuntaneuvos Antero Kekkosen organisoimana. Hakulisen patsaan lähistöllä kiertäneellä ladulla nähtiin Valkeakosken Hakan hiihtoväen ja suomalaisten hiihtoveteraanien ohella mm. Hilkka Riihivuori, Pauli Siitonen ja ankkurina Hiihtoliiton entisen puheenjohtajan Seppo Rehusen jälkeen numerolla 50 tullut Juha Mieto.

Hakulisen yhden seuran Jämsänkosken Ilveksen edustajina ladulla olivat Jorma Kortelainen ja Pekka Lampinen. Wanhoja Hiihtoveikkoja edustivat Pekka Toivonen ja Matti Harju. Siiri ”Äitee” Rantanen, Oslon naisten 10 kilometrin pronssimitalisti, valvoi lähtöalueen toimintoja ”teknisen asiantuntijan” ominaisuudessa. Raili Hakulinen oli jakamassa maalissa mustikkasoppaa.

”Haku-Veikko” viimeisteli ennen Oslon olympiakisoja kuntoaan 46 kilometrin hiihtolenkillä Haapamäen-Pihlajaveden teillä. Viimeistely onnistui, sillä Hakulinen, 27, voitti hopeamitalisti, ”Hämytsaaren isännän”, Eero Kolehmaisen ja pronssimitalisti Norjan Magnar Estenstadin lähes viidellä minuutilla.

Loppuaikani taululla oli 3.33.32, mutta viimeinenkin numero korjattiin sitten kolmoseksi. Liekö ollut järjestäjän temppuja vai tarkistukseen perustuvaa, loppujärjestykseen se ei enää vaikuttanut.

Näin Hakulinen muistelmissaan vuonna 1999. Aika saattoi muuttua omana arvionani sekunninkymmenysten pyöristyssäännön mukaan.

Valkeakosken Hakaa 1948-1953 ja 1971-2003 edustaneen Hakulisen (1925-2003) ensimmäinen kansalaisjuhla oli Valkeakoskella, jonne Hakulinen vanhempineen haettiin Haapamäeltä. Toinen kultajuhla järjestettiin Haapamäen Suojassa 3.maaliskuuta 1952.

Hakulinen oli Oslon kisojen jälkeen metsäharjoittelijana Yhtyneiden Haapamäen piirillä, josta lähti Evolle metsäkouluun tammikuussa 1953. Hän edusti Hakan jälkeen Evon Metsäpoikia 1954 ja muutettuaan metsäteknikkona Jämsänkoskelle Ilvestä 1955-1967.

Suomen Yleisradio Salpausselkä, Lahti. Viidenkymmenen kilometrin kilpailu täällä Salpausselällä on siinä vaiheessa, että Veikko Hakulinen johtaa. Ladut kiertelevät Tiirismaan metsäisissä maastoissa. Se on Hakuliselle huomattava etu, sillä hän on ammatiltaan metsäteknikko (Sinivalkoisen äänen Pekka Tiilikaisen radioselostus).

Hakulinen saavutti urallaan olympiakisoissa 1952,1956,1960 kolme kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin. MM-kisoista 1954,1958 tuli kolme kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Vielä ikämiehenä hän oli MM-ampumahiihdon joukkuehopeamitalisti vuonna 1963.

 

VALOKUVAT/MATTI HARJU 18.2.2012